Ekoteko: Syö suomalaista kalaa

Mies kalassa

Vesistöjen tila on muuttunut 60 ja 70 luvulta. Teollisuus on vähentänyt tuntuvasti sinne laskemiaan jätevesiä, mutta nyt vesistöjä kuormittaa yhdyskuntajätteet ja maatalous. Toivottavasti tähän asiaan saisi ratkaisun selkeillä ohjeilla ja neuvoilla.

Sinilevätilanne on ollut erittäin hankala, etenkin Itämerellä, mutta myös sisävesillä. Itämeri on maailman saastunein meri, vaikka sen ympärillä on maailman rikkaimpia valtioita. Yhtenä ongelmana on se, että Itämeri on ns. sisämeri ja se on myös matala, keskisyvyys noin 50 m.

Välimeri ja Musta meri ovat myös sisämeriä. Niiden keskisyvyys on yli 1000 m.

Kun vielä huomioimme sen seikan, että Suomen järvet ovat matalia, keskisyvyys vain 7 metriä, ja kaikkien Suomen järvien vesimäärä yhteensä on alle 30 % Laatokan vesimäärästä! Ymmärrämme, että meidän on oltava erittäin tarkkoja siitä kuinka vesistöjä hoidamme.

Joka vuosi vesien lämmetessä sinilevä esiintymät lisääntyvät. Tämä vuosi näyttää erikoisen ikävältä. Ilmojen taas lämmetessä on Saimaalla havaittu uudelleen sinilevää. Sinilevä aiheuttaa monenlaisia ongelmia, ja se haittaa myös kalastamista. Kalansyömistä ei kuitenkaan tarvitse lopettaa. Sisäelimet ja maksa kannattaa kuitenkin jättää syömättä.

Elokuussa olimme mukana Clean Baltic Sea-tapahtumassa Helsingin Harakka saarella. Aiheena oli Itämeren ympäristön tila. Yksi tapahtuman teemoista oli Saaristomeren Lähikalahanke, jonka John Nurmisen säätiö on laittanut aluilleen.  Lähikalahankkeen tarkoituksena on edistää lahnan käyttöä ruoanvalmistuksessa.

Tapahtumassa oli tarjolla perinteisiä paistettuja lahnapihvejä, sekä lahnasta tehtyjä cocktailpaloja. Lahnarullia, jonka täytteenä oli lahnaa ja puolukkasose-majoneesia.

Oli hienoa huomata, kun vieraiden kasvoille ilmestyi hymy, heidän maistettuaan lahnasta valmistettua ruokaa. Maukasta.

Järvien rehevöitymiseen on olemassa erilaisia ratkaisuja.

Ilmastokokin ratkaisu on helppo ja hyvänmakuinen: Syö enemmän suomalaista kalaa!

– Kalastaminen poistaa fosforia vesistöistä.
– Kalastamisella voidaan vähentää merkittävä määrä ravinteita järvistä ja merestä.
– Jos kohdennat kalastamisen särkikaloihin: lahnaan, särkeen..

Niin se antaa tilaa arvokaloille: ahvenelle, siialle, kuhalle..

Syntyy positiivinen kierre:

Särkikalakantojen vähentyessä ravintoa riittää taloudellisesti tärkeämmille kalalajeille, ja se lisää ammattikalastajien saaliita. Tarjolle tulee enemmän suomalaista kalaa, ja se voisi korvata osan ulkomailta tuodusta kalasta.

Sillä olisi työllistävä vaikutus, ja se parantaisi vaihtotasetta.

Särkikaloja kutsutaan usein roskakaloiksi. Ne eivät ole kuitenkaan roskaruokaa. Särki, lahna tai kampela voivat hyvin valmistettuina päihittää tutummat ruokakalat.

Särkikala on terveellistä, ja se on hyvä proteiinin lähde. Kalanrasva on lähes äidinmaitoon verrattava tuote.

Mitä enemmän syöt suomalaista kalaa – sitä enemmän autat vesistöjä puhdistumaan.

Lähdettäessä kalastamaan on saaliina useimmiten eri kalalajeja. Jos saalis on pieni, niin kalakeiton tai paistettua kalaa voi tehdä eri kalalajeista. Seuraavassa blogissa esittelen kaksi kalareseptiä, joihin voi käyttää mitä tahansa kalaa.

Otan mielelläni vastaan kommentteja ja ideoita.

Seuraa meitä Instagramissa: @ilmastokokki

Blogi

Idea

Tarjoamme lähi- ja luomuruuan parissa toimiville yrityksille näkyvyyttä hakemistossa ja sosiaalisessa mediassa, jotta kuluttajat tavoittaisivat heidät paremmin.

Uutta Blogissa